4. tammikuuta 2018

2017 - Muutosten aikaa

Taas yksi rahallisesti mukava vuosi takana.

Tulojen osalta kirjanpito muuttui hieman hankalammaksi, kun mukaan tuli oma firma. Olen tässä laskenut viime vuoden tuloihin mukaan saamani palkkatulot, sekä firmani tuloksen verojen jälkeen (yhteisövero ja osinkovero), vaikka en noita veroja ole vielä maksanutkaan.  Uutena osana tässä kuvaajassa näkyy myös maksetut tuloverot ansiotuloista (sekä 2017 oman firman verot), samalla olen korjannut aikaisemmat vuodet niin, että veroissa/säästössä huomioidaan vain ansiotuloista maksetut verot. Muista bloggareista poiketen tässä on vain ansiotuloni; pääomatuloja en laske "tuloiksi" vaan sijoitusten kasvamiseksi.



Kuten näkyy, tuloni nousivat selkeästi edellisvuodesta. Syynä on lähinnä siirtyminen yrittäjäksi; laskutus on suurempi kuin vanha palkkani, ja verotus keveämpää. Tänä vuonna voi sitten mennä vaikka 80 k€ nettona rikki, riippuen työmäärästäni...
Myös menoni nousivat, mutta se johtui vain asunnon hankintaan liittyvistä kuluista. Tänä vuonna palataan menoissa 2016 tasolle, tai alemmaksikin.

Sijoitukset kehittyivät maltillisesti viimeisellä kvartaalilla; lisäsijoituksia tuli sen sijaan tehtyä huimasti tavallista enemmän, kun firmani tuotto jäi suureksi osaksi säästöön.


Nettovarallisuuteni kasvoi noin 17 % vuoden aikana, josta tuoton osuus oli noin 10 % ja loput siis lisäsijoituksia eli säästämistä.


Sijoitusteni jakauma on tällä hetkellä aika lailla se, mitä olen hakenutkin, eli laajasti hajautettu osakemarkkinoille. Se, mitä nyt voisi lisätä on listaamattomat osinkoa maksavat yritykset; niiden osingot kun ovat verottomia kun sijoittaa oman firman kautta.




10. joulukuuta 2017

EVVK, eli tuloverovapaa vuosi 2018

Edellisen kirjoitukseni jälkeen olen alkanut miettimään olisiko mahdollista elää normaalia keskiluokkaista elämää maksamatta penniäkään senttiäkään tuloveroa? Tämä siis niin, että oikeasti elää palkkatuloillaan, koskematta säästöihin.

Suomalaisten tulonsaajien mediaanitulo oli noin 22 000 euroa vuonna 2015, tuo on siis käytettävissä oleva tulo verojen ym jälkeen. Suomalaisten säästämisaste on tällä hetkellä aika lailla nollassa, joten tuo summa kertoo myös keskimääräisen suomalaisen menojen määrän. Sattumalta tuo summa on aika lähellä omien menojeni määrää, kun elän nykyistä pröystäilemätöntä mutta mukavaa elämää.

Koska olen nyt yrittäjä, pystyn itse vaikuttamaan paljonko saan tuloja työstäni, ja sen myötä voin vaikuttaa maksamiini veroihin.

Menot

Olen pitänyt kirjaa menoistani jo kymmenkunta vuotta, joten niiden arviointi on helppoa. Kunhan elämäni uudessa kämpässä vakiintuu, niin uskoisin menoni vuodelle 2018 näyttävän suunnilleen tältä:

Asuminen: 10 200 €
Auto ja liikkuminen: 3000 €
Hankinnat: 1000 €
Ruoka & kotitalous: 4200 €
Vapaa-aika: 2000 €
Satunnaiset: 800 €
Yhteensä: 21 200 € = 1765 €/kk

Tuon verran tarvitsen siis nettotuloja elääkseni. Yllämainittujen lisäksi kuluihini vaikuttavat myös nämä, vaikka eivät kassavirrassa näykään:

Auton arvon muutos: -1000 €
Asuntolainan lyhennys: +5400 €
Asunnon korjausvelan kasvu: -1700 €

Eli oikeastaan kuluni ovat vain 18 500 euroa vuodessa, koska tuon asuntolainan lyhennyksen maksan "itselleni". Maksamalla pois asuntolainani tarvitsisin siis paljon vähemmän tuloja, mutta mennään nyt näillä.

Tulot

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, omasta firmasta ei kannata nostaa enempää kuin 17 000 euroa palkkaa. Minulle tämä ei näyttäisi olevan ongelma, koska voin nostaa palkan lisäksi aika paljon verottomia etuja:

Palkka: 14 300 €
Työmatkasetelit: 300 € (verotonta)
Virikesetelit: 400 € (verotonta)
Päivärahat: 2850 € (verotonta)
Kilometrikorvausten hyöty: 1350 € (verotonta)
Asumistuki: 2250 € (verotonta)
Yhteensä brutto: 21 450 €
Koko vuoden maksettavat tuloverot: 250 €
Nettotulot: 21 200 €

Kokonaisveroprosentti olisi 1,2 %, ei paha. Jos keksin jostain vähän lisää verovähennyksiä, niin saan tuon nollaan, nyt tuossa on vain asuntolainan korot huomioitu. Oikeastaanhan veroprosenttini on 9 % negatiivinen, koska tuo asumistuki tulee valtiolta eikä firmaltani. Eli sen sijaan, että minä maksaisin veroja valtiolle, maksaa valtio minulle.

Vähän riippuen siitä missä asiakkaani ensi vuonna sijaitsevat, voi olla kannattavaa ottaa enemmän työmatkaseteleitä. Setelit ovat verottomia 300 euroon asti, mutta myös 750 eurosta ylöspäin. Silloin voin nostaa vähemmän palkkaa, ja maksaa vielä vähemmän veroja.

Päivärahat ja kilometrikorvaukset on laskettu sen mukaan, että käyn 150 päivää vuodessa asiakkaiden luona, keskimäärin 30 km päässä toimistolta (eli kotoa). Km-korvaus on 41 c/km, mutta autoni kulut lisäkilometreistä ovat alle 25 c/km, joten saan ainakin 15 c/km ylimääräistä puhtaana käteen. Myös julkisilla kulkeminen on paljon halvempaa kuin 41 c/km.

Ai mikä EVVK tuossa otsikossa? No se viittaa Kauppalehden keskustelupalstan samannimiseen keskusteluun.

Jaa